Tallinn

LAT 59° 28.017'N
LON 24°49.768'E

Iiiiiiiih. Nyt on puosu haltioissaan. Aaaaaaa! Ooijoijoi... 

Ystävät, jos saatte käsiinne Suomi-Viro -fraasisanakirjan Omal käel reisimine (Ulvi Wirén), avatkaa se ja nautiskelkaa! Meille kävi sellainen onni, että jo Kuivastussa kohdatut ystäväpurjehtijat saapuivat tänne Tallinnan Kaleviin laiturinaapureiksi. Heidän miehistönsä oli kasvanut edellisen kohtaamisen jälkeen kahden tyttären verran. Vanhempi tyttäristä on opiskellut viroa, ja puosun hyvin tunteva äiti kiikutti fraasisanakirjan Moon Mereliin lainaan. Saakohan tytärparka sitä takaisin rauhanomaisin keinoin...

Lyhyesti kohdattiin jo Tallinnaan tuloa edeltäneessä Lohusalun (LAT 59° 24.147'N, LON 24° 12.231'E) satamassa: niin lyhyesti, että veneilyliivi oli päällä lähtöä varten, kun Annina lipui satama-altaaseen. Lohusalun yhden yön keikalta ei kertynyt viljalti kerrottavaa, mutta näillä vesillä veneilystä kiinnostuneille tiedoksi kumminkin: Paikka on melko uusi (osin suorastaan keskeneräinen) ja hyvin siisti, sauna avoinna yömyöhään. Satamakapteeni ottaa laiturilla vastaan jokaisen veneen. 

20170802_224515-01.jpg

Illan tunnelmointikuvan puosu ehti napata.


Omal käel reisimine* kohti itää jatkui. Taakse oli jäänyt saarihyppely Hiiumaa - Muhu - Saaremaa - Muhu - Hiiumaa. Meri ei ollut enää ihan yhtä matala, ilma ei enää ihan yhtä kostea. Tallinnan eteen saavuttiin ihanan isoissa mainingeissa iltakuudelta, suurten lauttojen vilkkaimpaan lähtö- ja tuloaikaan. Mutta kun on taitava kapteeni, voi kaikki minna nagu lepase reega.**

Kalevi Jahtklubin satama on todella suojaisa ja itse satama-alue hieman nuhjuinen mutta kodikas. Meidät laituriin avustanut nuori satamakapteeni opasti karttaan piirtäen kaupat, bussipysäkit ja ravintolat. Satama-alueelle ja täältä pois pääsee kortilla; ilmeisesti kalastajat eivät kopistele aamukuudelta laiturilla. Vastapäisellä rannalla heitä riittää. Täällä tuntee itsensä erilaiseksi, kun ei kulje vapa kainalossa.

20170805_151304.jpg

20170804_175604-01.jpg

Seuraava kohdalle osunut, jo iäkkäämpi satamakapteeni (saattoi olla eläköitynytkin ja vain mestoilla hengaileva) oli sitten sen verran tuiterissa, että hänelle kylmästä naistensaunasta kertominen lipsui komedian puolelle. Styyrpuurin puoleisella venenaapurillamme oli lystiä. Hänelle tämä paikka on ilmeisen tuttu entuudestaan.

Kylmän saunan jälkeen puosu päätti keittää Kärdlasta ostamansa viiriäisenmunat. Onneksi keittoaika oli vain kolme minuuttia. Sen jälkeen kaasu nimittäin loppui. "Ei ole varapulloa", huokaisi kapteeni, "Edellinen kesti puolitoista vuotta."

Fraasisanakirja tietää kertoa:

20170805_150903-01.jpg

Elu on selline.

 

*) omatoimimatkailu

**) mennä kuin leppäisellä reellä