Kökar

LAT 59° 56.403'N
LON 20° 52.945'E

Jos haluaa sekä kotimaan- että ulkomaanmatkan, kannattaa tulla Kökarille - tai ehkä vain ylipäänsä Ahvenanmaalle. Saariston nimi sinällään on hauska. Mitä ahvena maalla tekee? Ahvenanmeren ymmärrän kyllä. Mutta toisaalta: jos ihminen voi saada koti- ja ulkomaat samassa paketissa, suotakoon ahvenallekin maat ja meret.

Ihmiselle saatetaan suoda laituripaikka, jos hän ylettyy yläilmoista osumaan vettä viistävän poijun niukkaakin niukempaan vapaaseen tarttuma-alaan. Joku toinen on poijuun jo kiinnittynyt ja vedollaan saattanut sen makuuasentoon. Yhden käden äärikurotuksella ja poijuhaan kiinni pamauttamisella puosu lunasti itselleen merimiesfiiliksen pitkäksi aikaa.

Se toinen poijuun kiinnittynyt voi sittemmin keskustella kanssasi huonosuomeksi sähkötaulun äärellä ihan ystävällisesti, mutta kiilata kuitenkin satamakonttorissa kielinatiivin itselleen suomin oikeuksin. Osa asiakaspalvelutyötä tekevistäkin suhtautuu suomenkieliseen asiakkaaseen kylmäkasvoisesti - mutta osa hyvin herttaisesti. Sekä asiakkaana että asiakaspalvelijana olo on yksilölaji.

Mutta kaunista, kaunista täällä on. Sieviä taloja ja venevajoja, valkoisia lehmiä, aurinkosaaren merenlahtien uneliaisuutta.

Vuokrasimme kapteenin kanssa pyörät ja poljimme herkulliselle aterialle toisen venesataman partaalle. Koska kamerat unohtuivat matkasta, puosu polki saman reitin vielä yksinään toistamiseen. Elämäähän siis ei ole koettu, jos sitä ei ole kuvattu...

Valokuvamallit eivät piitanneet kesän taltioijasta. Valkoiset lehmät vasikasta vanhukseen vain söivät, söivät ja söivät. Mutta onhan se ymmärrettävää. Jos noin isojen otusten pitää pysyä hengissä ja kukoistaa heinää syömällä, on paras pitää leukaluut liikkeessä.

Käärmeitä täällä ei näy. Muuten paikka vaikuttaa paratiisilta.

albiinolehm%C3%A4t.jpg