Elisaari

LAT 59° 58.736'N
LON 23° 54.647'E

Jestas. Pikkuserkut sitten vihdoin tapasivat. Sukulaisen teräsrunkoinen meressä lipuva koti lähestyi kookkaana, vakaana ja kunnioitusta herättävänä Elisaaren laituria, jolla puosu ja kapu seisoivat valmiina vastaanottamaan keulaköydet. Millainen merikarhu kannelle mahtaisi tömähtää? Jäyhä, harvasanainen pohjoisen jääkaappipakastinyhdistelmä?

Tömähti sitten  paljasjalkainen, kiharapäinen velikulta, jonka puosu toivotti omasta sekä edustamansa puulaakin puolesta tervetulleeksi suppeaan sukukonferenssiin.

Pikkuserkku tosiaan asuu veneessä. Miettii, viettäisikö talvea Mälarenilla vai matkaisiko etelämmäksi pimeyttä ja kylmyyttä pakoon.Suosittelin lämpimästi jälkimmäistä. Mahdettiinko muuta järkiasiaa puhuakaan seuranneiden parin päivän aikana. Kapteenilla oli hieman raskasta, mutta hän kesti urheasti kahden kahjon seilorin sukukokouksen.

Yhteenvedoksi suvun Facebook-sivulle puosu kirjasi konferenssin teemoja:
- vierasvenesataman perustaminen
- elokuisen aamuyön jouluglögit
- Atlantin ylitys (luonnollisesti)
- Elämä on merenkulkua, ei lantrinkia - filosofinen katsaus sinne tänne
- uuden merellisen kansalliseepoksen synty - Lahoavan lahnan laulu
 

Puosu jäi odottamaan innokkaana kaikkia tulevia sukutapaamisia...