LAT 60° 01.809'N
LON 20° 22.942'E

Tällä kertaa löytyi laituripaikka helposti; varhainen seilori poijun nappaa. Marjukka ja Ville saapuivat puolisen tuntia meitä myöhemmin, ilman vaikeuksia hekin. Oli taas luvassa yhteistä ilakointia kesäisessä Ahvenanmaan saariston kolkassa.

Tähän pariskuntaan tutustuimme viime kesänä Lappossa. Tarina alkoi siitä hetkestä, jona Marjukka ja minä oivalsimme naisten saunassa yhtaikaisesti, että tuossapa hönttien naisseilorien sukukuntaan kuuluva otus, ja loppu oli tuleva olemaan merenkulun historiaa... 

Kuluneen vuoden aikana ystäviä oli kohdannut iloinen perhetapahtuma, ja nyt tyttären lisäksi veikeä, taskukokoinen venekoira kipitteli kannella. Tämä oli tietysti sikäli harmillista, että venekoirakuume hieman taas leimahti Moon Merelillä - puosun päässä ainoastaan, tietenkin. Jo jonkin aikaa on mielessä siinnellyt pieni valkoinen hauva; sellainen, josta ei irtoa hilsettä allergisen kapteenin kiusaksi. Mutta kapteeniparka aivastaa kuullessaan sanan koira. Niin paha on allergia.

Mutta eksyn taas aiheesta. Oli tarkoitus kertoa aurinkoisesta yhdessäolosta, pizzeriassa istumisesta, saunomisesta, perusteellisesta pulikoinnista... Kaikesta sellaisesta, jota on syytä tankata muistoihin marraskuun varalle. Marjukka rupatteli iloisesti kaikkien kanssa niin laiturilla kuin saunassa, ja minä säestin. Erityisen hauskaa oli eri kielten sorina. Pizzeriassa ymmärrettiin vain ruotsia, naturligtvis. Laiturilla saattoi tervehtiä ihmisiä myös saksaksi ja venäjäksi. Venäläisistä oli jostakin syystä tavattoman hauskaa, kun toivotin tervetulot, huomenet ja hyvät jatkot heidän kielellään.

Luolamieskapteenimme pysyivät Marjukkaa ja minua hieman pidättäytyvämpinä, luonnollisesti. Stereotypiat ovat äärimmäisen tylsiä, mutta olisiko tämä kuitenkin melko tyypillinen mies-nais-asetelma?

Joka tapauksessa myöhäisillan tunteina sitloodassa taas kovasti seilattiin Atlantin yli. Ensin hankittiin tietenkin kimppavene. Aamulla näiden jännittävien tapahtumien jäljiltä oli pää hieman kipeänä.

Atlantin (/Degerbyn?) merenneito viettelemässä
kaljalle valtameren (/Itämeren?) syvyyksiin.