LAT 59° 28.749'N
LON 18° 48.695'E

Finnhamnissa on kolme vierasvenesatamaa. Kahta muuta emme tunne, mutta ainakin Paradisvikenin perusteella ymmärrämme hyvin muinaisia suomalaisia merenkävijöitä. Moni muukin näytti ymmärtävän: Laituri oli täynnä, ja lisäksi tusinan verran veneitä seisoi lahdella ankkurissa. Ihmisiä hyppi veneistä uimaan. Heitä hyppi myös rantakallion rämähtelevältä ponnahduslaudalta. Kumiveneillä, kajakeilla ja sup-laudoilla melottiin pitkin aurinkoista lahtea. Rannalla näkyi vilkasta liikehdintää kioskin tienoilla. Täysin suojaisa, lämmin, metsien ja kallioiden ympäröimä Paradisviken oli nimensä veroinen.

Kapteenikin otti esiin kumiveneen ja sup-laudan ja pumppasi ne toimintavalmiuteen. Touhumme lahdella oli varmasti viihteellistä seurattavaa. Opettelin ensimmäistä kertaa etenemään seisten laudalla. Syntyi uusi urheilulaji nimeltä huojuntamelonta... Kapteeni puolestaan matkasi tällä kertaa enimmäkseen lasten kumiveneellä läpsien leikkiairoilla lahden pintaa. Kävimme rannassakin, ettei jäisi kokematta Finnhamnin maaperä. Kapteeni ehkä haki myös voimaa tulevaa redillä yöpymistä varten. (Ankkuriketjua oli laskettu pohjaan kunnioitettava määrä.)

Kun palasimme rannasta, sup-laudalla seisominen alkoi sujua jo paremmin. "Kyllä tämä onnistuu, kun vain löytää tasapainon!" ilmoitin kapteenille. Sitten molskahdin mereen.

kapteeni%20suppaa.jpg

Kapteenikin suppaa.