Hanko, Itämeren Portti

LAT 59° 49.002'N
LON 22° 57.997'E

Tämä on varmasti uusintalähetys: Tultiin koko matka Elisaaresta Hankoon moottorilla. Koska vastatuuli. Ja koska päämäärä. Itsepintainen sisäinen ääni väittää puosulle, että kesän purjehdusodysseialla pitäisi kulkea sinne, minne tuuli suosiolla kuljettaa. (Kaikilla elämän odysseioilla pitäisi?)

Ja niin kuin usein elämässä, kun jotakin asiaa pyörittää mielessään, tulee se vastaan toisenkin miettimänä. Itämeren Portin merinäköalasaunassa tuntematon vaalea seilorinna manaili aikatauluja ja moottorilla vastatuuleen puskemista. Hänen lomansa alkaisi viikon päästä ja Gotlantiin pitäisi päästä. Puosu nieleskeli. Oli tullut kesän alussa muutamat kymmenet kerrat ehdotettua Gotlantiin menoa. Pitäisikö siitä haaveesta luopua jalon elämänfilosofia nimissä?

Entä jos luopumisen jälkeen kumminkin on päämääriä? Näin meidän kesken: Kapteeni ei oikein ole 'minne tuuli sattuu kuljettamaan' -tyyppinen henkilö. Jos luovun Gotlanti-haaveesta ja sen jälkeen kumminkin puskemme vastatuuleen Suomi-satamasta toiseen päästäksemme?

Suomi-satama! Siinäkö on sittenkin purjehduksen teema Suomi 100 -vuonna? Onkohan mikään maan vierasvenesatamista hoksannut julistautua Suomi 100-ma:ksi? Ajatus on hilpeä! Kenelle tätä voi markkinoida?

No niin. Tämä kohtaus iski taas. Koska puosu lähti lepattamaan kauas alkuperäisaiheesta (ja ihan varmasti antaa tuulten viedä...) päätän filosofiset pohdinnat tähän. Ryhdyn tiskaamaan. Ihan spontaanisti ja suunnittelematta.

Suomi 100 -vene?