Saimme yllätyskutsun meriystävien veneelle, joka kiikkui poijussa pikkuisen saaren rannassa. Kivakiva! Yllätys on toinen nimeni ja omaa sukuani olen Spontaaninen. Kapteenissakin on kiitettävästi tämän suvun piirteitä, joskin tuntemattomaan veteen hyppääminen on hänelle hieman vierasta.

Seurava yllätys oli se, ettei meitä ollutkaan kutsuttu veneelle - vaan meriystävien juuri hankitulle, tuoreelta tuoksuvalle kesämökille, jonka he olivat tähän asti pitäneet salaisuutena. Yllätystuparit, kippis ja skool!

Salamökin laituriin kiinnittyminen sisälsi myös sekä yllätyksellisyyttä että spontaaniutta. Puosu huomasi veivaavansa kaasukahvaa ja peruuttelevansa venettä hektisten ohjeistusten saattelemana. "Tapa vauhti!" kuului laiturilta. Kuoli se ainakin ennen laituria. Kapteeni rehki edessä keula-ankkurin kimpussa. (Ankkurin kaukosäädin ei tarkoitakaan sitä, että ankkuria voisi säätää kaukaa.)

Lopulta Moon Merel oli kiinnitetty onnellisesti  pohjaan ankkurilla ja laituriin monipuolisella köysiviritelmällä. Sen jälkeen sekä päällystö että miehistö horjahtelivat iloisesti heiluvaa ja kiikkuvaa lankkua pitkin maihin köysihässäköiden yli hypähdellen.

Ystävien piilopaikka oli unelma! Maisemaan sulautuva, tumma, yksinkertaisen tyylikäs rakennus kähäräisten rantaleppien takana. Kävi mielessä, että eihän meri-ihminen tämän ja veneen lisäksi muuta asumusta tarvitsekaan. Paitsi tietysti jos meri-ihmisen pitää käydä töissä. Piilopaikkaan ei pääse lainkaan autolla.

Illan keskustelunaiheina pyörivät - yllätyspyllätys - meripeikkoaiheet. Kaksi haaveili Atlantin ylityksestä, yksi ei haaveillut ja yksi olisi haaveillut, jos olisi talousepäilyksiltä tohtinut.

Ennen syntymää puosu sattui eksymään siihen jonoon, jossa jaettiin höyrypäisyyttä ja pähkähulluutta. Kapteeni on selvästi jonottanut järkevyyttä ja suunnitelmallisuutta. Mutta ehkä kaikkia ominaisuuksia tarvitaan? Kai spontaanisuus ja seikkailunkaipuukin ovat jotenkin palvelleet ihmisyhteisöä, koska evoluutio ei ole niitä kokonaan karsinut meistä?

Tai sitten puosupaha vain puolustelee pähkähulluuttaan. Vastahan se reppana ensi kerran peruutti venettä. Miten se "Tapa vauhti!" kuulostikin niin ikävältä...