Vaxholm

LAT 59° 24.065'N
LON 18° 21.103'E

Mies-nais-stereotypioita puosu mietti jo Degerbyssä, mutta entäpä suomalais-ruotsalais-streotypiat ja oletukset?

Grindalla istuimme iltaa yhdessä ystävällisen ruotsalaisen senioripariskunnan kanssa. Inger oli työskennellyt vuosikymmeniä sitten Suomessa - työkielenä tosin englanti - joten hänelle olivat tuttuja meidän ruotsalaisstereotypiamme. Että mööten jälkeen ruotsalaiset pitävät tusina möötteä päättämättä mitään. Thord asettui hieman puolustuskannalle, kun puhuimme tästä. Vaikka nimenomaan puhuimme stereotypioista, emme tosielämästä tai edes omista mielikuvistamme. Omaan kansallisuuteen kohdistuvat stereotypiat voivat olla herkkä juttu.

Meidän kielemme herätti kummastusta Thordissa. Voiko sitä kääntää kunnolla muille kielille? Onko se sukua unkarille? Entä venäjälle? Oliko niin, että Suomen rannikolla asuu sivistynyttä, pohjoismaista väkeä, mutta maan sisäosissa asia on hieman toisin?

Toivottavasti kuvat kirkastuivat kaksien sitlooda-illanistujaisten myötä. Jäin miettimään, onko mahdollista tietoisesti muuttaa stereotypioita. Jospa mereltä Vaxholmin satamaan putkahtaisi kaksi tyypillisen iloista ja nauravaa suomalaista - de glada finländare - snapsilauluja laulaen? No, ei ehkä snapsilauluja rantautumisen aikana.

Vaxholm otti meidät ainakin aurinkoisesti vastaan. Mooring-liina oli tosin uusi, jännittävä kokemus. (Mutta sen jännittävyyteen ei Thordkaan ollut ollut ihastunut.) Ruotsissa nimittäin liotellaan meressä köysiä, joiden toinen pää on kiinni meren pohjassa, toinen laiturissa. Keulan kiinnittämisen jälkeen iloinen rantautuja noukkii mooring-liinan käsiinsä laiturilta ja alkaa nostaa sitä merestä. Leväistä ja lietteistä liinaa rantautuja sitten liu'uttelee käsissään kunnes saavuttaa takaknaapiin kiinnittämiseen sopivan kohdan. Umpf.

Toisinaan (melko usein kuulemma) rantautujat poimivat väärän mooring-liinan, jolloin laituriin jää liinaton, vapaalta näyttävä paikka. Sellaista tapahtuu esimerkiksi Vaxholmissa. Voi myös käydä niin, ettei naapuriveneen väki lainkaan ilmaannu veneelleen, jotta heidän kanssaan voisi tilanteen korjata.

Suomalainen kapteeni odottaa sitkeästi, vaikka vilkas, värikäs satamakaupunki huhuilee kutsuvana. Ensimmäisenä rannassa laiturin suuntaan näyttäytyy - ja Vaxholmille kasvot antaa - kivitalo, jonka toisessa päässä paistattelee päivää hamnkrogen ja toisessa Systembolaget. Jos puosu ja kapteeni ryntäävät niihin heti kaupunkiretkensä alkajaisiksi, voivatko suomalaisstereotypiat (turhan) hyvin?

Päätämme miettiä asiaa gintonicin ja oluen äärellä venesataman baarissa jo kadun tällä puolella. (Mooring-liina-asia on jo ratkaistu, älkää murehtiko.)

Entten tentten teelikamentten...

 

Ruotsistakin löytyi bastu!!