Blidö

LAT 59° 38.109'N
LON 18° 55.276'E

En olisi vielä halunnut lähteä ponnistamaan Ahvenanmeren yli Suomen puolelle. Kapteeni lohdutti, että Ahvenanmaalla voisin edelleen taalata ruotsia. Mutta ei kyse ollut pelkästään kielen puhumisesta - jos ollenkaan.

Minulla oli tämä sama tunne silloin, kun olimme hakemassa Moon Mereliä Hollannista ja suuntasimme pohjoiseen. Maailman meret huhuilivat silloinkin, että älä vielä mene, täällä on paljon koettavaa.

Pitää olla kiitollinen tästä, pitää olla kiitollinen tästä, pitää olla... Ja hitto vie, olenhan minä. Mutta "maailman ääni liian voimakas on, olen levoton..." Tosin moottoritie ei ole kuuma, vaan meri vilpoinen. Tai no, Paradisvikenissä se oli kyllä lämmin. 

Vauhtia Ahvenanmeren ylitykseen käytiin ottamassa Blidöstä. Se sijaitsee melko lähellä Furusundia, jonne aavan ylittämisen jälkeen rantauduimme puolitoista viikkoa sitten. Blidössä laituripaikkoja on vähemmän, eikä satamaa ole edes merkitty Stockholm norra -merikorttiin, kuten ei myöskään skandinaavisista venesatamista kertovaan kirjaan. Netin Svenska Gästhamnar -sivustolta se kuitenkin löytyi, joten osasimme suunnata sinne.

Blidö oli yhtä kuin mukava ravintola, toiletit, suihkut ja roskis. Kylpytynnyrisaunaa emme vuokranneet, sillä siellä ilakoi nuorten ruotsalaismiesten riehakas ryhmärämä. Vielä riehakkaampi nuorisojoukko kulki ponttooniveneellä pitkin salmea volyyminappulat kaakossa. Kasarimusa raikui kesäillassa. Myöhemmin ravintolassa soljui blues. Ei itku, oliko täältä pakko lähteä?

"Ei ole oikein lähteä, mut on seurattava..." kapteenin määräystä.

Synkän pilven hopeareuna: pääsen aavalle. Ja: taivaalla on vain valkoisia pilvenhahtuvia.

20160816_132604.jpg